20.3.2009
"Kiihkoillen odotettu valokuvagalleria on vihdoin ja viimein käsinkosketeltavaa todellisuutta!"
Jos tässä pedanttisen järjestelmällisesti halpamaiseen vilpillisyyteen käytännössä kaikkien eteen tarjoutuvien käänteiden kautta pyrkivässä ja murskaavaan epäluottamukseen suorastaan tukahtuvassa valheiden ja vääristyneisyyksien värittämässä synkeän mustavalkoisessa maailmassa voi sijoittaa koko maallisen luottamuksensa yhteen takuuvarmaan ja jokaisena siunattuna hetkenä aina ihmeellisesti oikeassa olevaan auktoriteettiin, niin päivänselväähän lienee joka jannulle, ettei se tietenkään voi olla mikään muu kuin oma kätevä, kompakti ja laadukas kalenteri - sitkeänä, jykevänä ja lannistumattomana vierellä tammen lailla seisova ystävä, loputtomien ja välillä mahdottomiltakin vaikuttavien ylä- ja alamäkien varrella tarpoessamme. Pikainen, mutta huolellinen vilkaisu tuon alati uskollisen kumppanin lehdille viittaisi jälleen kerran siihen, että olemme saavuttaneet taas yhden varsin merkittävän määräaikaisetapin. Vaikka rapujuhlat näyttelevätkin kaikkien meidän kullankeltaisina hohkaavissa ja lämmöllä vaalituissa muistoissamme sanoinkuvaamattoman mahtipontista ja giganttisen jyhkeää roolia ja jokaisesta varmasti tuntuu tahoillaan siltä, kuin tuo uskomaton taianomainen ilta olisi ollut meidän ulottuvillamme kuin eilen, noista vuosisadan räjähtävimmistä kinkereistä tulee tänään täyteen huikeat puoli vuotta.
Nokkelimmat tietävät toki jo mitä muuta suloisesti vatsanpohjaa kurmuuttavaa se oikein tarkoittaakaan: olemme vaeltaneet sen hurmaavan vedenjakajan kohdalle, jolloin seuraaviin pileisiin on, give or take a day, odotusaikaa osapuilleen samanmittaisen ajanjakson verran. Ennen kuin käännämme malttamattomat katseemme kohti tulevia iloitteluita, komitea haluaa tarjota kaikille kynnelle kykeneville business-luokan pääsylipun aikakoneeseen ja vinhan mahdollisuuden palata vielä kerran ajassa taaksepäin tuon hullun syyskuun sähäkkään ja sumeilemattomaan lakipisteeseen. Pippaloistamme tallentui jälkipolvien kauhuksi kertakaikkisen järkyttävä pino epätasaista, -sovinnaista ja -ortodoksista valokuva-aineistoa ja on lopultakin koittanut se himoiten vartoiltu päivä, jolloin nuo enemmän ja vähemmän messevät otokset räväytetään häpeilemättömästi julkiseen valoon. Mukana on sen perinteisen pysähtyneen foton lisäksi takuulla jokaista riemastuttavana bonuksena myös veikeästi liikkuvaa eläväisempää materiaalia. Tämän vihoviimeisen päivityksen myötä Rapujuhlat 2008-komitea haluaa kiittää luottamuksestanne ja pyytää toki skannaamaan jo silmäparit tämän vuoden syksyn suuntaan. Pidetään se lippu ylpeästi korkealla, sillä me tulemme taas, uusituin tiloin, teemoin ja kolttosin. Be there or be somewhere.
20.10.2008
"Ja siellä kaikilla oli niin muu-kaa-vaa..."
Tomerat, suoraselkäiset, uskollisuuden ja veljeyden nimeen vannovat toverit, sankarilliset vaaroja kaihtamattomat ritarit ja sensuelleihin huoliteltuihin hepeniin verhoutuneet viehkosti keikistelevät linnanneidot! Nyt kun syksyn megalomaanisimmasta karnevaalista on ennättänyt vierähtää parahultaisesti jo kuukauden mittainen sykli, on koittanut korkea aika tehdä kauan kaipailtu ja kinuttu ensimmäinen välitilinpäätös siitä, millaisilla tehokeinoilla ja hihanliepeestä kurkistavilla ässäkorteilla tuona maagisena syyskuun 20. päivän iltana oikein käytännöllisesti katsoen muutettiin hurskaita pienten ihmisten unelmia fantastiseksi raja-aitoja rusentavaksi todellisuudeksi ja rustattiin yhteiseen bailuhistoriaamme upouusi ja ikimuistoisuudessaan kaiken aikaisemmin kokemamme vaivattomalla niskalenkillä tatamiin selättänyt luku. Lennokkaiden klassikoiden maineeseen kohonneet kaksi ensimmäistä rapujuhlaahan olivat kumpainenkin sensaatiomaisia menestyksiä ja vaikka niistä vuodatettu palaute olikin kauttaaltaan pelkkää korupuheista sokerihuurrettua ylistysvirttä, toisien pirskeiden jälkeen suuruudenhullu järjestelyporras kuitenkin koki, että sinänsä toimivaa konseptia voisi varovasti hieman ravistella - sitä vanhaa, kiiteltyä ja perin hyväksihavaittua sapluunaa tietenkään syyttä suotta sakkaiseen jorpakkoon loppuunkulutettuna dumppaamatta.
Kolmas kerta kummittelikin silmiemme edessä verrattain kriittisenä ja kalvakan epäilyksen häivähdyksen pinnalle nostattavana lukuarvona. Riittäisivätkö tiettyyn muottiin valetun seremonian rahkeet luomaan nahkansa vanhaa ja ainakin tähän saakka pettämätöntä ja luotettavuutensa konkreettisesti todistanutta tyylitajuaan unhoittamatta, vai muistettaisiinko nämä kenties sittenkin niinä ensimmäisinä rapujuhlina, joita vaivaisi jo luotaantyöntävän hapan ja inhan kitkeränä kielen päällä viivähtävä "vanhan toiston" jälkimaku? Tämä oli se intensiiviseen erityispanostukseen kannustanut ylevä perusajatus, jonka visionaarinen järjestelyporras päätti muodostaa eräänlaiseksi metkaksi ponnahduslaudaksi ja innostavaksi haasteeksi uusien kinkereiden valmisteluja kohti ennakkoluulottomasti ja pää kolmantena jalkana nelistäessään.
Olikin ilo havaita, että vieraiden lirkuttamat punastuttavat kommentit eivät jätä pienintäkään pelivaraa kaksijakoisille tulkinnoille. Komitean jäsenet voivat kätellä toisiaan ja onnitella jokaista kortensa kekoon kantanutta ja itsensä likoon laittanutta sinnikästä eturivin työmyyrää mallikelpoisesta suorituksesta - ääreisabsurdi tavoite todellakin toteutui etukäteissuunnitelmia mukaillen ja rapujuhliin osallistuneiden keskuudessa vallitsi järkähtämätön konsesus siitä, että kemut onnistuivat jälleen kerran ylittämään itsensä ja kohoamaan uusiin, ennenkokemattoman huimapäisiin ja jopa pyörryttävän surrealistisiin sfääreihin! Asteikolla 1-10, näiden kekkereiden arvosanaksi pitäisi pamauttaa vähintäänkin 12. Hetula lensi, hersyvä hekotus täytti huoneet, ronski mutta ketään solvaamaton huumori kukoisti ja alati yhtä groteskien oranssien saksiveikkojen niljakkaat irtokappaleet sinkoilivat ilmojen halki kuin taivaansineä vasten kaartelevat, vikiseviä siimahäntiä saalistavat petolinnut, aivan kuten ennenkin, mutta juuri onginnan kaltaisilla uusilla ohjelmanumeroilla oli tällä kertaa pidetty huoli siitä, että vieraita hemmoteltaisiin vanhan ja tutuksi tulleen elämyskentän rinnalla myös uusilla ja odottamattomilla kokemuksilla.
Illan mieleenpainuvimman, virkistävimmän ja värähdyttävimmän huippuhetken selvittämiseksi ei varmastikaan tarvitse enää turhan päiten erillistä gallup-kyselyä vääntäytyä kyhäilemään. Komitea oli virittänyt hyvää-aavistamattomien vieraiden päiden menoksi täydellisesti pöheikön takaa ampaisseen jymy-yllätyksen ja buukannut fiestan tähtiesiintyjäksi todellisen elävän legendan, 58 kesää nähneen ja yli 20 albumia käsittävän muusikontaipaleen tallustelleen virtuoosimaisen pitkän linjan veteraaniartisti Mikko Perkoilan. Leukaluut loksahtelivat yksi kerrallaan kalahdellen ammolleen, herran ottaessa vakaalla kokemuksella tilan haltuunsa ja esittäessä haltioituneelle juhlakansalle suurimmat ja rakastetuimmat hittinsä vaikuttavan 30-vuotisen levytysuransa varrelta, eikä kenellekkään jäänyt epäselväksi, että nyt rapujuhlat olivat harpanneet kertalaakista seuraavalle levelille. Lähes puolen vuoden tarmokas panostus yhden illan kokonaisvaltaisen onnistumisen totaaliseksi varmistamiseksi siis tuotti myös yltäkylläisen runsaasti toinen toistaan makoisampia hedelmiä. Voikin sanoa, että herätimme keskiajan (tai ainakin meidän vapaan ja modernin 2000-lukulaisen tulkintamme siitä) henkiin tavalla, joka ei tarjonnut kenellekkään paikalle valuneelle perusteltua motiivia edes yhteen miltei huomaamattomaan ja näennäisesti vaimennettuun tyytymättömyyden ynähdykseen, koppavaan pään pudistukseen tai nyreään nokkavärkin nyrpistykseen.
Joku voisi hyvinkin herkästi erehtyä ensiarvaamalta järkeilemään, että työryhmälle olisi siunaantunut mielettömien mahtijuhlien jälkeen lopultakin se heidän takuuvarmasti ansaitsemansa hurmoshenkisen huojentava tilaisuus läväyttää jalat pöydälle ja tassut niskan taakse, nojautua laiskana kepeitä sävelkulkuja hyräillen taaksepäin, mylväistä tyytyväisenä helpotuksesta, korkata jääkaappikylmä huurteinen, sulkea mielestä kaikki työntekoon etäisestikin kytköksissä olevat aktiviteetit ja heittäytyä rennosti chillivaihteelle eli levyttelemään laakereillaan ja upottautumaan auvoisan ydillian hellivän sylin huomaan. Karmiva totuus on kuitenkin äärimmäisen kaukana tästä herttaisesta vaaleanpunaisena kuplivasta mielikuvasta. Siitä mihin kultamitalin arvoiset kemut päättyivät, alkoi välittömästi ennennäkemättömän raastava muuttosavotta, koko rapujuhlakompleksin liukuessa osanen kerrallaan uusille ja entistäkin avarammille pelikentille. Tuo vielä viime kuussa riemukkaita irtiottoja ja vatsanpohjia hivelevää kaverillista lämpöä tulvinut näyttämö on nyt sulkenut meille ovensa viimeisen kerran. Siellä missä hysteeriset ja raivotautisen hyeenalaumankin kateudesta mykistävät naurunremakat kuukausi takaperin raikasivat ja eltaantuneen tunkkainen ravunlöyhkä penetroitui paksuina harmaina pyörteinä sieraimiin, on tällä hetkellä lohduttoman autiota ja vain yksinäisenä huokailevat seinät mittailevat suruisina tyhjiä huoneita, kaikkea näkemäänsä elegisesti muistellen. Näyttävämmissä puitteissa vanhoja juhlatiloja tuskin olisi kuitenkaan voinut enää millään ilveellä hyvästellä.
Se kaikkein hiostavin ja läkähdyttävin työrupeama alkaa onneksi pikkuhiljaa armiollisesti hellittämään painostavaa otettaan, mutta remontoinnit, sisustamiset ja satunnaiset kuormien purkamisoperaatiot ovat edelleenkin osittain pannahisen pahasti kesken. Monet vieraat ovat kärttäneet himokkaasti kuolaa erittäen valokuvia yhteisten juhlallisuuksiemme tiimoilta. Kiireet ovat viivästyttäneet toimeen tarttumista, mutta komitea lupaa kartoittaa kaiken paikan päällä taltioidun materiaalin ja huolellisen inventaarion jälkeen julkaisukelpoisimmat otokset päätyvät myöhemmin alkuvuodesta illan avaintapahtumat yhteenpunovaan galleriaan. Sitä odotellessamme, valtaisa kiitos myös kaikille teille kutsuvieraille. Sullokaamme näiden railakkaiden festivaalien kultainen muisto jonnekin pakahtumispisteessä pinnistelevien sydämiemme syvimpiin sopukoihin ja pitäkäämme huolta siitä, että pyhä rapujuhlien liekki lepattaa jatkossakin kirkkaassa ja elinvoimaisella sykkeellä tanssahtelevassa loimussa! Tästä se lähtee, kaikki mukaan, yks, kaks, kolme: "Me ollaan sankareita kaikki..."
18.9.2008
"Lautakunnan viimeinen vetoomus: hilatkaa ruhonne tapahtumapaikalle säälliseen aikaan."
Jos observoit potran pötsisi pohjassa hämäräperäistä poltetta, kontrolloimatonta kutinaa ja mielipuolista kihelmöintiä, älä missään nimessä suo haljuille pelkotiloille niiden kylmän laskelmallisesti himoitsemaa otollista tilaisuutta kavuta ketterästi niskan päälle ja pengo nuhjuisen puhelinmuistiosi sivuilta sen ammattitaidottoman ja häikäilemättömän ahneen puoskarin numeroa, jota päteväksi perhelääkäriksesi erehdyt kuvottavan suurieleisesti mairitellen nimittelemään. Et todellakaan ole omalaatuisen taudinkuvasi kanssa yksin - tälläkin hetkellä lukuisissa suomalaiskodeissa elämöidään, vaikerretaan ja sätkitään tuon samaisen katkeransuloisen vaivan johdosta. Nyt kun viikko ennätti vaihtua viimeisen kerran ennen lähes puoli vuotta fiilisteltyjä kaikkien aikojen kuumimpia karkeloita ja karmaisevan vartoilun voi ylihuomenna julistaa vihdoinkin päättyneeksi, komitea tahtoisi vielä kiinnittää arvon vieraiden huomion pariin varsin importanttiin käytännön detaljiin.
Koko kunniakkaan ja monivivahteisen historiikkinsa ajan klassiset rapujuhlat ovat säntillisesti profiloineet itsensä hövelinä ilmaistapahtumana ja bileretkueen ainoaksi edellytykseksi on esitetty järkisyihin nojaava vieno pyyntö siitä, että kukin paikalle tupsahtava rahtaisi tullessaan riittävästi mieleistänsä kurkunkostuketta koko pitkän illan tarpeiksi, etteivät kuplivat loppuisi kesken ennen kohtuuden rajojen riittävää härnäystä, nestehukka niittäisi satoaan kuin vanha viikatetta heiluttava huppupää konsanaan ja janossa riutuva poppoo kuivahtaisi pikkuhiljaa yksi kerrallaan aneemisina, kurttuisina ja kalmankalpeina raatoina kokoon. Tänä vuonna oheinen käytäntö pysyy toki edelleenkin muuttumattomana, mutta lautakunta haluaisi vielä lisätä sen rinnalle myös toisen nöyrän toiveen. Aikaisempina vuosina juhlien hurmoksellista karmaa on rusikoinut pienehkö, mutta sitäkin valitettavampi ongelma. Zembaloiden ensimmäinen kolmannes on nimittäin rykäisty käyntiin parin kolmen innokkaimman pelimiehen kesken, varsinaisen yleisöryntäyksen sijoittuessa iloittelukartalla jo lähemmäksi loppuillan tunteja.
On huomionarvoista, että vuonna 2008 rapujuhliin on käytetty aikaa, vaivaa ja ihan sitä riihikuivaa tuohtakin enemmän kuin kaikkiin aikaisempiin järjestämiimme kinkereihin yhteensä. Tämä kaikki toteutetaan täysin pyyteettömästi ja epäitsekkäästi vain ja ainoastaan teidän ideaaleimman mahdollisen viihtyvyytenne takaamiseksi. Paras tapa kiittää rautaisen kouran jykevällä otteella festivaalia innovatiivisempiin ilmansuuntiin ohjastavaa komiteaa sen tekemistä ponnisteluista yhteisen nautintomme eteen, on ilmaantua paikalle ajoissa, me lupaamme täällä pitää huolen kaikesta muusta. Virallisesta alkamisajasta ei olla vielä annettu lopullista varmistusta. Osa vedonlyöjistä uumoilee kivenkovaan, että järjenvastainen jortsuaminen starttaisi johdonmukaisesti keväisten esispekulointien ja aloitteen innoittamana klo 16 pintaan, mutta myös jo vakiintuneita entisajan perinteitä pedantisti mukailevaa iltaviittä veikkailleet muodostavat uhkapelipiireissä oman tiiviin ja yhtenäisen kuppikuntansa.
Kohde suljetaan vasta varsinaisena juhlapäivänä ja rankimmissa raputäpinöissä rimpuilevat voivat tiedustella tuolloin tulosta puhelimitse suorasta päivystysnumerostamme. Komitea näkisi kuitenkin optimaalisena, että koko rapujuhlaperhe olisi saman katon alla viimeistään klo 18 kintailla. Näihin tunnelmiin, olkoot viime odotuksenne hetket mahdollisimman antoisia ja toivokaamme, että rapujuhlista muodostuisi kaikille humuun osaa ottaville yksi henkilökohtaisen elämänmittaisen matkamme vankkarakenteisimmista kivijaloista ja mieltäylentävimmistä pit stopeista - sykähdyttävä ilta, jonka pyhää muistoa vaalitaan kuuden sylen syvyyteen saakka niiden kaikkein rakkaimpien ja kultaisimpien elämysten kärkijoukossa ja josta tarinoidaan tulevaisuudessa vallattomia anekdootteja loimuavan takkatulen ääressä, luottopiippu huulessa käryten, kaakaomuki näpeissä höyryten ja tikkunekuilla, voipullilla sekä marsipaanilla lihotettu pulleaposkinen lapsenlapsi polvella tukevasti notkahdellen.
6.9.2008
"Puheenjohtaja vahvistaa villit huhut: tämän kuun kinkereistä vanhojen juhlatilojen joutsenlaulu."
Jos kauhaiset näivettyneen kapsäkkisi pohjalta ahnaisiin näppeihisi taskukalenterisi - tuon henkeen ja vereen uskollisen ja kyseenalaistamattoman luottamuksesi jo aikapäiviä sitten ansainneen ystäväsi vivahteikkaan mutta aina yhtä väliaikaisen ihmiselon pyörteissä, aallokoissa, pärskeissä ja tyrskyissä - ja tohdit pakollisen pläräyksen päätteeksi kurkata vallitsevaa päivämäärää, voit jo langettaa tuulenhalkojasi alle korvalehdestä toiseen symmetrisesti kaartaen kurkottavan muikean ja kärsimättömän, mutta ihan järkimotiivein perustellun Pepsodent-hymyn ja mölistä "jipii"-hihkaisujen tahdittamana ilakoiden, missä kohtaa alkusyksyä tässä oikein retein ottein rymistellään: kongi on kumahtanut ja lopullinen lähtölaskenta sitä suurta keväästä saakka vartoiltua hetkeä kohti on totisesti rykäisty rämäkästi käyntiin, sillä yhteiset rapujuhlamme siintävät enää tasan parin viikon eli vaivaisen 14 äkkiarvaamattomasti hujahtavan päivän päässä.
Totuttujen tapojensa mukaisesti rapujuhlakomitea on jälleen kerran rohkeiden ja kunnianhimoisten linjavetojen äärellä, voimmeko tuolta voittajatiimiltä vähempää odottaakaan? Kärkkäät pikkulinnut ovat taas toteuttaneet suurinta lajityypillistä intohimoaan, informatiivisten sävelteosten iloista lurittelua ja tällä kertaa tuo asiapitoinen heleiden nokkien syövereistä ilmoille liverrelty melodia on viestittänyt valppaimpien korvakäytävien sisään kuohahduttavan viestin siitä, että rapujuhlat siirtyisivät syyskuun jälkeen upouuteen ja merkittävästi kookkaampaan toimintakeskukseen. "Tänä uskomattoman futuristisena tietoverkkojen aikana sana kulkee vikkelämmin, kuin tällainen ylenpalttista tietotekniikalla kikkailua järjestäen vieroksuva retroilija rohkenisi etukäteen aavistaakaan. Vahvistan mielelläni huhun ennen sen laajempaa leviämistä", juhlien hektisten valmistelupuuhien tiimellyksestä yhytetty kiireinen, mutta positiivisella latauksella ja animaalisella raivolla eteenpäin laukkaava juhlakomitean puheenjohtaja tunnusti kiertelemättä sivustomme neuroottisen uteliaalle ylläpidolle.
"Alhaista höynäytystä on tyystin tarpeetonta pelätä - komitean johtoportaan tuntevat tietävät, että emme ikimaailmassa kehtaisi leikitellä herkkähipiäisen juhlaväen tunteilla kuin kuolaava keskenkasvuinen vekara helistimellä konsanaan. Tämä on siis käytännössä katsoen jo aivan sataprosenttisen virallista. Tässä kuussa kaikille korkeassa arvossa pidetyille gaalavieraillemme todellakin tarjoutuu kaihoisa mahdollisuus sulkea yksi tärkeä luku meidän kaikkien jokasyksyisestä traditiostamme ja jättää jäähyväiset sille legendaariselle ja melkein kaiken tuomitsematta nähneelle bilehuoneistolle, joka on itsepintaisen isällisesti palvellut heitä koko muhevilla muistoilla kuorrutetun hurmiollisen hehkeän rapujuhlahistorian ajan. Valmistautuminen laajennettuihin tiloihin siirtymiseen käynnistetään välittömästi pölyn laskeuduttua juhlapaikalta. Lokakuun alkuun mennessä karavaanin viimeinenkin vaunu on jo poistunut näköpiiristä, jättäen jälkeensä vain utuisesti pöllähtelevän hiekkapilven ja seuraavaan kohteeseen johtavat vinkeästi kiemurtelevat vankkurinjäljet."
Puheenjohtajalla oli toki ennakko-odotuksia vastaten valmiina takataskussa varsin pätevä selitys ilmeisen kiihkeään laajentumistarpeeseen. "Me kaikki näyttelemme yhtä suurta roolia siinä, että rapujuhlat ovat jo nyt todellinen instituutio, eikä vanhojen juhlatilojen rajallinen kapasiteetti yksinkertaisesti enää kannattele pippaloita siinä muodossa, jollaisiksi ne ovat hurjaa vauhtia vuosi vuodelta paisumassa." Yhdestä asiasta mies kuitenkin vielä vaikeni visusti: tulevan osoitteen sijainnista. "Se on jo tiedossamme", hän kihersi, "mutta on liian aikaista vuotaa tietoa julkisuuteen. Tämä on tarkoitus paljastaa paikalle saapuvalle etuoikeutetulle kutsuvierasjoukolle itse kemujen yhteydessä. Sen verran kuitenkin voin jo kertoa, että merta edemmäs emme ole sentään lähdössä kalaan". Arvoituksellisen hymynpilkahduksen ja pienen tauon jälkeen kaveri naurahti oivaltava kiilto silmissään ja viimeisteli sitten kujeillen lauseensa "tai siis rapuun" osoittaen jälleen kerran, millaisella satumaisella ja kadehdittavan sukkelalla huumorin lahjalla tätä verratonta epeliä oikein onkaan siunattu.
5.8.2008
"Vaalien jälkipyykin kuuraus jatkuu. Komitea avoimena Egyptin jatkosuunnitelmille."
Kaikkivoipaisen kukkean kesäkauden kaihertavin ongelmakohta on jostakin kumman syystä aina ollut ainakin näillä hyytävillä aktisilla leveysasteilla pohjolan perukoilla kotoisasti majaillessamme, sen viheliäinen ja rinnuksia pakottavasti repivä rajallisuus. Pimeys alkaa vääjäämättä laskeutua iltojen päälle, kuin suoraan linnusta järviin lypsetyt uimavedet jäähtyä, puiden lehtivihreä surumielisesti kellastua ja kulmakuntaa terrorisoivat kurittomat lapsivandaalit valmistautua opinahjoihiinsa palaamiseen, vanhemmilta vohkitut paperossit vitivalkoisten hammasrivien välissä käryten, mopedejaan viritellen ja tuliteriä ritsojaan viimeistellen, nulikkamaisen hymyn välähdellessä diabolisesti kareillen jostakin siloisten ja näennäisviattomien, mutta silti suodattamatonta turhautuneisuutta, kapinaa ja nuoruusvuosien angstia kihisevien naamataulujen takaa. Jokaisessa tummimmassa ja ukkosmyrskyä uhkaavasti jyrähdellen enteilevässä, valtoimenaan ennalta-arvaamattomia salamoita ympärilleen tulittelevassa sadepilvessäkin on kuitenkin onneksi nykyään aina pakollisena EU-standardien mukaisena lisävarusteena se sankarin elkein päivän pelastava harmonisesti hohkaava hopeareunus: rapujuhlat eivät nimittäin koskaan aiemmin koko kuluvan vuoden aikana ole olleet jo näin kutkuttavan lähellä meitä piinaavassa odotuksen kurimuksessa epätoivoisesti kärvisteleviä pikku juhlaelukoita, bilehileitä ja äyriäisfetisistejä.
Komitea luovutti kesäkuisen vaalijännityksen näännyttämille vieraille varmasti huojentavan ja yleiskuntoa rutkasti kohentavan mahdollisuuden märehtiä kaikessa rauhassa koko heinäkuun ajan revolutionaarisen kilvoittelun ultimaattista ja takuulla mielialoja kuohuttanutta lopputulosta. Näin elokuun alkupäivinä se sävähdyttävä ajatus, jonka me kaikki olemme joutuneet henkilökohtaisesti kohtaamaan ja johon varmaankin olemme jo ehtineet myös tässä vaiheessa kaikessa rauhassa auvoisan hiljaisuuden vallitessa meditoiden totuttautumaan, voidaan näppärästi tiivistää yhteen ytimekkääseen ja olennaisimman mutkattomiksi sanoiksi näyttävästi pukevaan selkokieliseen ja helposti ymmärrettävään virkkeeseen: niin siinä pääsi sitten, pentele, tällä kertaa käymään. Ihmiskunnan mytologisen historiankaaren järisyttävimpien legendojen virstanpylvään, lähes transsendentaalisen siniverisen kuningas Arthurin tarvitsi vain heilauttaa korskeasti välkehtivää kullattua valtikkaansa putsatakseen neuvokkaasti pöydän uusia ja alati kunnianhimoisempia muotoja ottavan rapujuhlakronikan ensimmäisissä ja valikoivimmankin muistilokeron siivilämäisiin sopukoihin pysyvästi takertuneissa teemavaaleissa. Vaikka pelin suvereenista voittajasta ei takuulla minkäänlaisia epäselvyyksiä kenelläkään olekaan, erityisesti siihen loppuen lopuksi vain rahdun verran himmeämpään metalliin penseänä ja valitettavien sattumien saneleman pakon edessä tyytyneen "Faaraoiden muinainen Egypti"-finalistin takana luottavaisina seisseet kannattajajoukot aprikoivat varmasti tahoillaan, tarjoutuuko heille enää koskaan tulevaisuudessa toista tilaisuutta päästä todistamaan tuon vavahduttavasti romantisoidun ajanjakson uutta tulemista näissä mahtavissa merellisissä ystävällismielisen yhdessäolon ja lunginlempeän lähentymisen puitteissa.
Komitean jäyhä mutta joviaali puheenjohtaja antoi onneksi viimeisimmässä lausunnossaan ymmärtää, ettei kaikkea toivoa kannattaisi sentään ihan vielä sulloa minkäänlaisen mielipuolisen, hetkellisen ja suurella todennäköisyydellä jälkikäteen kaduttavan raivonpuuskan sumentamana wc-kannen alle ja solauttaa äkkipikaisesti pitkällä huuhtelulla kohtalokkaalle viimeiselle matkalle sakkaiseen lietepyörteeseen; krokotiilien ja viemärihirviöiden vastentahtoiseksi seuranpitäjäksi. "Mielestäni egyptiläisillä ei ole minkäänlaista rationaalista syytä hävetä suoritustaan. Heidän on aivan turha tuhlata kallista aikaansa tarkastelemalla kuvajaistaan itsekriittisesti kuikuillen peilistä ja aprikoimalla mikä oikein meni pieleen", hän pohdiskeli mietteliäästi jonnekkin kaukaisuuteen haikailevasti pälyillen. "Kysymys ei nimittäin todellakaan heidän kohdallaan ole niinkään siitä, että nuo päähänpotkitut epäonnen suosikit olisivat olleet jotenkin poikkeuksellisen surkeita, vaan yksiselitteisesti siitä, että tänä vuonna heidän piti vain kohdata niin saamarin kova vastustaja - joissakin toisissa vaaleissa kannatus olisi voinut kyllä kepeästikin riittää yhtä ylivoimaiseen voittoon, kuin tänä vuonna vertaistaan suotta haeskelleella pyöreän pöydän edustajistolla. Muinaiset liinapäät rohmusivat yhden neljänneksen kaikista annetuista äänistä. Jokainen, joka luonnehtii tällaista saavutusta jollain lailla kehnoksi on minun kirjoissani pesunkestävä riemuidiootti", mies murahti ilmeenkään värähtämättä kivenkovien ja elämän ylä- ja alamäkiä ilmeisen pitkään katselleiden kasvonpiirteiden välistä.
Jatkosuunnitelmien suhteen rapujuhlakomitean kanta on varovainen, mutta konsessiivinen. "Meidän käsissämme ei tietenkään ole, haluaako tuo aavikoiden iloinen remmi rymistää takaisin kilpaan esimerkiksi ensi vuonna, vain Faaraot voivat itse antaa tällaisesta asiasta alustavan päätöslauselman. Otaksuisin kuitenkin, että tällä hetkellä he haluavat vetäytyä suosiolla hetkiseksi taka-alalle ja selkeästi syrjään nuoleskelemaan vuolaina vuotavia avonaisia haavojaan umpeen ja antaa hyvänä häviäjänä Arthurille ja hänen uljaalle ritarikunnalleen reippaasti tilaa tepastella estradille, hehän voittivat kamppailun kuitenkin reilulla pelillä - tämä syksy on siis ansaitusti yksin heidän. Jatkosta tuskin egyptiläisetkään haluavat vielä tässä vaiheessa suureen ääneen puhua. Jos myöhemmin ilmenee, että heillä on vielä varastoituna voitonpilkettä silmäkulmassa, vankkaa luottamusta omiin kykyihin teemaisäntänä ja roppakaupalla tahtoa yrittää uudestaan, komitean puolesta voin vain luvata, että emme totisesti vesitä noita pyrkimyksiä suorilta käsin, vaan aiomme kuunnella kärsivällisesti mitä sanottavaa heillä on. Sen verran me ainakin olemme heille hyvästä taistelusta velkaa." Kuinka kaunis paikka maailma olisikaan, jos kaikki muutkin komiteat olisivat joka paikassa aina näin liikuttavan suhteellisuudentajuisia, ihmisläheisiä ja sumeilemattoman suopeita.
1.7.2008
"Kansa on puhunut! Tonkikaa ruosteen nakertamat haarniskanne komeroiden perältä."
Nyt saa kiljua ja elämöidä oikein luvan kanssa, eli tumppua kattoon ja tuulettamaan! Kenties koko kuluvan kesän kiivaimmin odoteltu väliaikaetappi on sitten vihdoin ja viimein suvainnut rantautua kaukaisen horisontin kajastuksesta seesteisesti lipuen luoksemme - eikä hetkeäkään liian aikaisin. Muhkean muistorikas, hilpeän hullaannuttava ja kaikki pienen ikuisuuden tunnusmerkit lapsellisen köykäisesti lihaksi konkretisoinut, vertaistaan armaan elon kirjomme varrelta suotta jäljittävä kuukausi otti ja meni lopultakin vaihtumaan. Sähäkkä suvenvietto eteni jo siihen päälaelta tunnontarkasti aina pitkälle varpaisiin asti kihelmöivään pisteeseen saakka, että on koittanut korkea aika huokaista raukeana hymähtäen helpotuksesta, jynssätä paakuiksi kuivahtaneet suolakiteet empimättä otsalta, hengittää hötkyilemättä mahdollisimman syvään, antaa ylikierroksilla valtoimenaan takoneen pulssin tasaantua hiljalleen lekurin suosittelemiin terveellistä elämänrytmiä mukaileviin normilukemiin ja vilkuttaa kulahtanut nenäliina hyppysissä vaimeana väpättäen herkänhaikeat jäähyväiset ehkä kaikkien aikojen jännittävimmälle kesäkuulle. Rapujuhlavieraiden säälittä rääkätyt tunteet ovat kiehuneet viime viikkojen ajan kuin tulisilla hiilillä tasaisella lämmöllä muhien - tulvillaan painajaismaista epätietoisuuden piinaa ja suuria toiveita tulevasta. Vaikka herkeämätön vartoilu ei tietenkään vielä muutamaan kuukauteen täydellisesti päätykään, ainakin yksi osa tuosta painostavasta odotuksesta voidaan nyt kaikkien onneksi mapittaa visusti vapautusta merkitsevän ja saumakohdistaan jo auki repeytyvän "menneisyydet arvet"-tittelillä otsikoidun kansion miltei loputtomana näyttäytyvän kellertävän sivuvyyhdin väliin.
Viehkeää juhlakansaa on tänä vuonna hemmoteltu omintakeisella ja mahtipontisella, mutta takuulla suunpielet viikarimaiseen virneeseen muikistavalla edulla päästä itse valitsemaan kokeneen, kaikilta osin ansaittua hyväksyntää nauttivan ja valistuneeseen tietotaitoonsa lähes pakahtuvan esiraadin poimimista raudanlujista raskaan sarjan finalisteista heidän yksilöllisiä henkilökohtaisia mieltymyksiään parhaiten vastaava tulevien pippaloiden lopullinen teema - se ensiarvoisen tärkeä aihio, jonka ympärille koko giganttinen komeus palikka kerrallaan rakennetaan. Komitea voi tyytyväisenä myhäillen ja kunnioituksesta syvään kumartaen kiitellä ihmisten valtaisaa kiinnostusta tähän kaikkien asianomaisten mielihalut huomioonottavaan demokraattisen vallanjaon toteuttamiseen käytännössä: uurnilla totisesti riitti vilskettä ja vipinää, sillä kukaan äänioikeutetuista ei katsonut asiakseen loikata nukkuvien puolueeseen ja jättää ainutlaatuista kansalaisvelvollisuuttaan suin päin suorittamatta, vaan vaaliaktiivisuus saavutti lopulta täyden 100% rajapyykin, taaten sen ettei kenenkään omaan arvomaailmaan ja haluihin pohjaava mielipide ole jäänyt toimiryhmältämme rekisteröimättä ja täten vaille sille kuuluvaa vilpitöntä huomiota. Kaikki lienevät täysin yksimielisiä siitä, että toiseen kierrokseen ei näytä olevan vedenpitävän lopputuloksen perusteella minkäänlaista tilausta, sen havaitsemiseen ei suurennuslasia tarvita. Voidaan perustellusti todeta, etteivät vieraat todellakaan jättäneet millään tasolla epäselväksi, minkälaiset puitteet he haluavat tänä syksynä juhlilleen pystytettävän. Komitealla on ilo ja kunnia julistaa vuoden 2008 rapujuhlien viralliseksi teemaksi 62% äänienemmistöllä finalisti numero 1: "Kuningas Arthurin hovi".
Toiselle sijalle armottomaksi yltyneessä titaanien taistossa sinnitteli hatunnoston arvoisesti peräti neljäsosan äänisaaliista rohmunnut "Faaraoiden muinainen Egypti", mutta vaikuttaa kuitenkin ilmiselvästi siltä, ettei barbaarinen, säkkipimeä ja kiehtovassa kryptisyydessään pakahduttavan pohjaton keskiaika ole menettänyt salamyhkäistä tenhoansa edes vinhasti ohitsemme vilistäneiden useiden historiankirjoituksia mullistavasti muokanneiden vuosisatojen saatossa, sillä Niilinkään varrelta ei tänä vuonna näyttänyt löytyvän varteenotettavaa haastajaa armoitetun kruunupää Arthurin ja pyöreän pöydän jalomielisten ritareiden murskaavalle ja kaikki vastukset tieltään miekat auringossa säihkyen, tapparat railakkaasti viuhuen ja karskit adrenaliinilla voidellut taisteluhuudot komeasti ilmoille kaikuen raivaavalle miehiselle voimalle sekä koruttomalle vahvimman oikeudelle. Merkillepantavaa kuitenkin on, että kylmänviileän kilpakaksikon tanakka taistelu pysyi aivan loppusuoralle saakka hätkähdyttävän tasaisena, Arthurin kamppaillessa muinaisen Egyptin eksotiikalla höystettyjen ihmeiden kanssa mittelön tavoitellusta pääpalkinnosta rinta rinnan sitkeästi tismalleen samalla äänimäärällä, pronssipallille lopulta päätyneen jokerikortti "Tuhannen ja yhden yön" pyristellessä lannistumattomana peränpitäjänä vain hyvin näennäisen yhden äänen välimatkan päässä dynaamisesta duosta. Vaalien tulos pysyi siis täydellisenä arvoituksena viikon 26 loppuun saakka myös komitealle itselleen ja Arthur ritareineen repäisi oheisessa piirakkadiagrammissa havainnollistetun ylivoimaisen ja pelin kiistattomasti Camelotin hyväksi ratkaisseen kaulan kanssakilpailijoihinsa vasta viimeisen sille suosiollisen äänivyöryn turvin - ääntenkeruuviikon päättäneen sunnuntain jo kallistuessa pikkuhiljaa vesperin puolelle.
Komitean äärimotivoitunut puheenjohtaja ja oikeamielinen ylin taho ei suotta katsonut pedanttisen huolellisesti kiillotetun "jämptin jätkän imagonsa" varjelemisen kannalta tarpeelliseksi yrittää median edustajia kohdatessaan millään muotoa katse varpaissa ja pää hieman häpeillen kenoon taitettuna peitellä raikuvaa ja jopa naiivia innostustaan äänestystuloksen valjettua pyhäillan kutkuttavissa vaalivalvojaisissa. "Kuningas Arthurin hovi on temaattisesti hienoisesta haastavuudestaan huolimatta todellinen rapujuhlien järjestelyportaan märkä päiväuni", hän kohkasi silmät kirkkaana kiiluen ja jatkoi hellyyttävästi silmiinpistävästä onnesta huumaantuneena ja suu kärkkäästi vaahdoten, "tällaisista aineksista kokataan näin aikaansaavalla porukalla ja sopivan sielukkailla lisämausteilla kokoon todella korkealaatuinen keitos, sillä sisimmässäni on vahva usko siihen, että vieraiden tekemä oivallinen valinta minimoi olemattomiin miltei kaikki ilmeisimmät epäonnistumisen riskit." Kova on kieltämättä miehellä ainakin uho, mutta kukapa hänen painavia sanojaan uskaltaisi ainakaan ääneen kyseenalaistaa? Kiinan kirkkaissa puroissa ja veikeästi liplattavissa poukamissa vailla huolta huomisesta kylpevillä, elämänsä kesää paraikaa viettävillä rapuparoilla ei ole vielä hajuakaan siitä, millainen karmaisevat keskiaikaiset ruokailutavat omaava remuavien wannabe-urhojen räävitön remmi odottelee jo vesi kielellä heidän raadollista ja perheen pienimmiltä kiellettyä syyskuista kohtaamistaan - silmästä silmään, peitsestä sakseen. Vain toinen voi palata tuolta shokeeraavan hurmeiselta kohtalon kentältä voittajana ehjin nahoin takaisin ystävien, läheisten, kylänmiesten ja sukulaisten pariin, suloisten kotikontujen rikkumattomaan rauhaan.
26.6.2008
"Komitea tyrmää teoreettiset vaalivilppiepäilyt perusteettomana kateellisten rienauksena."
Aika, tuo kaikenlaista inhimillistä tunteikkuutta järjestelmällisesti kaihtava niljakkaiden maan matosten ankara ylituomari, kirmaa suoraviivaisen tehokkaasti vilistäen eteenpäin ja tekee sen hyvinkin arvattavasti vieläpä niin ripeillä jalosukuisen ja puhdasverisen ravurin askelilla tyylipuhtaasti jolkotellen, että me pahaiset koululiikunnan aikoinaan reputtaneet, kaljamahalla varustellut veteläksi keitetyt sohvaperunat, saamme sen kannoilla riipivän epätoivon vallassa hölkötellessämme jo puuskuttaa hikiniagara kasvoilla kohisten, maitohapot säärissä tiristen ja palkeet murhaavasti paukkuen. Viralliseksi ääntenkeruuperiodiksi vihitty viikko 26 on nimittäin kääntynyt jo ratkaisevalle jälkimmäiselle puoliskolleen ja ylityöllistetyn, mutta lyijynraskaan vastuunsa kiistattomasti tiedostavan komitean tämänhetkinen henkeäsalpaavan haudanvakava ykkösprojekti on kalastella valinnastaan epävarmoilta ja musertavien vaalipaineiden puristuksessa monista unettomista öistä kärsineiltä vierailta vielä ne vihoviimeisetkin kirjaamattomat äänet ennen jylhän seremoniaalista tuloksen julkistamista ja voittajafinalistin ruhtinaallista kunnian päivää. Kenelle kohtalon kellot soivat? Raastava kilpa on toistaiseksi pysynyt äärimmäisen tasaväkisenä, eikä tuota vastenmielisen kliseistä "jokainen ääni voi ratkaista"-sutkausta parane yksinkertaisesti vieläkään nakata käyttökelvottomana tunkiofraasina pistävänä löyhkäävän sekajätevuoren selkäpiitä karmivaan syleilyyn.
Vaikka suorat vedenpitävät näytöt ja piinkovat todisteet asiamme konkreettiseksi tueksi jäävätkin suureksi harmiksemme uupumaan, joillakin lautakunnan jäsenistä on vellonut munaskuissa lähes käsinkosketeltavan vahva intuitio siitä, että osa vieraista epäilee vuoden 2000 Yhdysvaltain presidentinvaalien kaltaisen pöyristyttävän ääntenlaskuskandaalin uusiutuvan tuota pikaa myös teemojen välisessä räiskyvässä mittelössä. Demokraattisen puolueen ehdokas Al Gore joutui tuolloin taipumaan huikaisevasta puolen miljoonan äänen enemmistöstä huolimatta ja moniin kiemuraisiin lakiteknisiin seikkoihin vedoten äänten uudelleenlaskenta kiellettiin korkeimman oikeuden päätöksellä. "Täysin mielivaltaista panettelua", rapujuhlakomitean puheenjohtaja latasi pikaisen kriisipalaverin jälkeisessä suorasanaisessa lausunnossaan silminnähden tuohtuneena. "Olen toki äärimmäisen tyytyväinen siitä, että tuo katalasti sähisevä irvikissa on nyt kietaistu kainaloon ja läväytetty avoimesti pöydälle ja minulle tarjoutuu sitä kautta oiva mahdollisuus itseni sekä kunnianarvoisan vaalitoimikunnan puolesta oikoa näitä varsin halpamaisia ja kaikki herjauksen tunnusmerkit kevytkenkäisesti täyttäviä väitteitä. Komitea koostuu rapujuhlia aivan tapahtuman alkumetreiltä saakka luotsanneesta luottoväestä - tiiviistä ja miltei neuroottisen rehdistä valiojoukosta. Luotan näiden verrattomien kavereiden arvostelukykyyn, tilannetajuun ja puolueettomuuteen kuin omaan K-lähikauppiaaseeni. Lukekaa huuliltani", hän täräytti itsevarmuutta uhkuen kärkevän tiedotteensa päätteeksi, "vilunkia ei ole, eikä sitä myöskään tule. Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön." Voimme taas hengittää hieman vapaammin.
19.6.2008
"Äänestyshuuma raivoaa kansakunnassa hurrikaanin lailla! Asiantuntija komitean vaalitentissä."
Innokkuudessaan lähes liitoksistaan ratkeavat rapujuhlavieraat ovat ottaneet festivaaliperinteiden kalkkeutuneita historiankirjoja uuteen ja alati nuorekkaampaan kuosiin rustaavat teemavaalit vastaan merkitsevän lämpimin syleilyin, silmät onnesta kuulaana kiillellen, hengästyttävän pitkin aplodeerauksin ja ilahtunut hymy leikkisästi suunpielessä kareillen. Ennakkoääniä ropisee tasaisena jatkumona uurnaan lähes kaikkien mahdollisten viestimien kautta. Osa äänistä on siis jo tässä vaiheessa annettu, mutta monet vieraista pohtivat vielä harmaita aivosolujaan lohduttoman brutaalisti yhteen hangaten ja paksun sinisen savun kohotessa kelmeästi polveillen korvakäytävistä, mikä olisi se puhuttelevin ehdokas jonka taustajoukkoihin he haluaisivat asettua ennen kuin kamppailu vihelletään kesäkuun lopulla päättyneeksi, piripintaan survottu uurna kallistetaan pöydälle, ensi syksyn teema saatetaan paistattelemaan julkisuuden valokeilaan ja tulevaan valmistautuminen voidaan tältäkin osin saattaa alulle. Vakuutamme, että mikään ei ole vielä ratkennut eikä harkinta-aika ole vielä päättynyt, mutta lopullinen ääntenkeräys toimeenpannaan kuitenkin viikolla 26. Kahden tai kolmen vaiheilla tasapainottelevilla on siis vielä mahdollisuus pureskella kinkkiseen kysymykseen kytkeytyvää problematiikkaa juhannuksen yli. Rapujuhlakomitea tavoitti Messengerissä hektisen äänestyskauden vuoksi lomapäiviä itselleen kuitanneen oman Tarmo Ropposemme analysoimaan vaalien kulkua, mahdollisia uhkaskenaarioita ja ehdokkaiden välisten valtasuhteiden merkitystä.
P-Pykä sanoo:
Teemavaalien ennakkoäänestys käy jo kuumana. Kuinka suurta valtataistelua ennakoitte ehdokkaiden välille?
Iso-T sanoo:
Arvioisin, että maskuliininen ote ottaa vallan ja kaikkia ehdokkaita arvioidaan voiton, valloituksen ja toisaalta universaalin mystiikan kautta. Tämä tekeekin valtataistelusta jännittävän. Voimme vain arvailla, suuntautuuko matka Egyptistä pimeän keskiajan syövereihin vai toisen kulttuuripiirin hedelmällisiin rikkauksiin.
P-Pykä sanoo:
Pidättekö mahdollisena, että vaalien voittajasta ei saada selvyyttä ilman toista kierrosta?
Iso-T sanoo:
Kaikki vaihtoehdot edustavat erilaisia kulttuuripiirejä, joilla kaikilla on oma vankka ja vannoutunut tukijoukkonsa. Siksi pitäisin todennäköisenä, että toinen kierros jouduttaneen suorittamaan.
P-Pykä sanoo:
Kuten kaikissa vaaleissa, jokainen ääni saattaa olla ratkaisevassa roolissa. Millaisilla valttikorteilla tiukoissa kilpailutilanteissa noustaan etulyöntiasemaan?
Iso-T sanoo:
Voitto, taistelu, miehisyys, kunnia ja testosteronia uhkuvan voiton maailman luominen mielessä saattavat muuttaa kilpailutilannetta. Valttikortit ovat ehdottomasti hurskaat mielikuvat, joiden avulla eri kulttuuripiireistä kumpuavat vieraat vaikutteetkin voivat astella voiton paraatissa. Ennakoin kuitenkin tasaista taistelua, jossa on paljon muitakin valttikortteja.
P-Pykä sanoo:
Kuinka suuressa roolissa kampanjointia voidaan pitää vai kurotetaanko jo ehdokkaiden peruslähtökohdilla ja vaaliohjelmilla voiton syrjään?
Iso-T sanoo:
Ehdokkaiden tulisi astua ennakkoluulottomasti julkisuuteen. Pelkät peruslähtökohdat eivät välttämättä riitä, jos kilpailu muodostuu tiukaksi. Tässä pelataan nyt mielikuvien avulla ja kovilla panoksilla. Mikäli yksityisyyden verhoa ei uskalleta raottaa, saattaa suussa maistua karvas kalkki tuomion päivänä.
P-Pykä sanoo:
Rapujuhlakomitea päätti suosia valitsijamiesvaalien sijasta suoria kansanvaaleja. Millaisia vaikutuksia näette tällä päätöksellä?
Iso-T sanoo:
Suora kansanvaali tunkeutuu suoraan äänestäjän mielen syvimpiin lonkeroihin ja mielikuva valitsijamiehestä ei hämärrä hänen ajatteluaan kohtalokkaita päätöksiä tehtäessä. Valitsijamiesvaalien on aika siirtyä historian lehdille.
P-Pykä sanoo:
Oletteko valmis komppaamaan itse komitean painottaman "demokratia" termin oikeellisuutta tässä kontekstissa?
Iso-T sanoo:
Demokratia on suhteellinen käsite. Mutta siitä huolimatta käyttökelpoinen.
P-Pykä sanoo:
Kalvaako teitä pelko siitä, että amerikkalainen loanheittoperinne saattaa rantautua vielä näillekin leveysasteille?
Iso-T sanoo:
Kun panokset ovat kovat, liejuinen lokasanko tuntuu hyvältä ehdokkaan käsissä.
P-Pykä sanoo:
Näettekö mahdollisena, että altavastaaja saattaa vetäytyä mittelöstä ennen vaalien ratkeamista vai taistelevatko kaikki ehdokkaat rinta rinnan hamaan loppuun saakka?
Iso-T sanoo:
Näkisin, että yhdenkään ehdokkaan kulttuuriin ei kuulu häviämisen kulttuuri, vielä vähemmän luovuttamisen kulttuuri. Uskon, että yksikään ehdokkaista ei taivu edes murskaavan ylivoiman edessä. Tuomiot jaetaan vasta lopuksi.
P-Pykä sanoo:
Uskotteko, että mediapelillä tai esimerkiksi seksikohulla saattaa olla vielä vaikutusta vaalien lopputulokseen?
Iso-T sanoo:
Hekumantäyteisten harkitsemattomien hetkien tulos voi hyvinkin muuttaa pelin suuntaa, mutta todennäköisesti vain ehdokkaan kannalta positiivisempaan suuntaan.
P-Pykä sanoo:
Vaalisalaisuus mielessänne, oletteko jo valinneet oman kandinaattinne ja jos olette, kuinka luottavainen olette sen suhteen?
Iso-T sanoo:
Olen tehnyt valintani, mutta valinta oli vaikea, koska jokainen ehdokas tarjosi jotakin, jonka täydellinen puuttuminen suuresta tapahtumasta voisi olla haitaksi. Olen luottavainen oman valintani suhteen, mutta tyydyn enemmistön tahtoon demokratian hengessä.
P-Pykä sanoo:
Missä merkeissä aiotte itse viettää vaalipäivää ja missä vaiheessa aiotte luopua pikkutakista ja höllätä solmiota?
Iso-T sanoo:
Syvällä rantasaunan syövereissä saatan hieman höllätä solmiota, jos kukaan ei näe. Pikkutakista luopuminen olisi kuitenkin minunlaisellenikin uskalikolle jo hieman liian rohkeaa. Vaalipäivän vieton aikataulu on vielä auki, adjutantti ei ole vielä toimittanut minulle varsinaista ohjelmaa.
12.6.2008
"Teemavaalien ehdokasasettelu varmistunut. Käytä valtaasi vaikuttaa!"
Kimakat ja ketterästi naapurikuntiin saakka kantautuvat "hurraa"-huudot kajahdelkoot jokaikisessä periferiassa - yksi tämän kesän suvereeneimmista kohokohdista on vihdoinkin lävähtänyt palkitsevasti himokkaiden okulaariemme eteen. Vuosittain vaihtuvaa teemaa voidaan eittämättä luonnehtia yhdeksi rapujuhlien intresanteimmista ja impressiivisimmistä muuttujista. Se on kuin sormenjälki, ainutlaatuinen yksilö, joka omalta osaltaan pitää huolen siitä, että jokainen historian lehdille kirjoitettu yhteinen iltamme on varmasti uniikki elämys, eikä vain masentava osa pohjatonta harmaata massaa. Kaikille lienee itsestäänselvää, ettei näin merkittävää päätöstä voi mitenkään tehdä puolihuolimattomasti hätiköiden, vaan ainoastaan tinkimättömällä rakkaudella ja syvällä arvonannolla monivuotista biletysperinnettä kohtaan. Rapujuhlakomitea on nuijinut kevään ja alkukesän ajan viisaita kallojaan yhteen niin aggressiivisesti, että arvet saattavat kenties olla oikeassa valaistuksessa paikannettavissa otsalta vielä syyskuussakin. Lähtökohtana on tietenkin ollut metsästää niin jämäkkä teema, ettei se jättäisi ketään kylmäksi ja ainakin omasta mielestämme olemme onnistuneet tässä missiossa kiistämättömän esimerkillisesti. Alkulohkoista karsiutui tiukkojen välierien kautta lopulliseen finaaliin kolme veret seisauttavaa ehdokasta ja nyt komitean on korkea aika nostaa kädet pystyyn, tehdä strateginen väistöliike ja huhtikuinen lupauksemme lunastaen siirtää vastuu teille, rakkaat vieraat. Näillä ehdokkailla kelpaa painella riemumielin kohti syyskauden hekumallista hurmion huipentumaa.
Finalisti 1: Kuningas Arthurin hovi
Narahtavatko myyttiset Camelotin portit meille auki alati arvaamattoman vanhan kunnon kolkon ja pimeän keskiajan hengessä? Teroittakaa säilänne, kiillottakaa kilpenne ja jynssätkää pulunpaskat kypäröistänne, on nimittäin yksin teidän käsissänne herätämmekö valloittavan ikiaikaisen legendan tänä syksynä henkiin. Pyöreä pöytähän täältä jo löytyy talon puolesta, vain ne kaikkein urhoollisimmat ritarit sen ympäriltä loistavat vielä toistaiseksi poissaolollaan. Yllättävän harva itse asiassa tietää, että juuri jokiravut olivat Lancelotin, Galahadin, Percivalin, Tristanin ja muiden iloisten kumppaneiden sitkein kaappiperversio. Entä kenen ylhäiseen kupoliin himoittu Arthurin kruunu sovitetaan? Komitea lupaa totta kai yllätyspalkinnon sille, joka saa tulomatkalla tempaistua läheiseen peruskallioon survaisemamme Excaliburin irti.
Finalisti 2: Tuhat ja yksi yötä
Turbaanit päähän, pussihousut suoriksi, taikalamppu takataskuun ja sapelit tanaan! Yksi asia on näissä kekkereissä vuorenvarmaa: tuhannen ja yhden yön tarinoissa mikään ei ole mahdotonta! Tätä satojen ikiaikaisten kertomusten salakavalaa vyyhtiä purkaisi innosta hihkuen kepeästi putkeen vaikka toisenkin illan ajan. Kuka pääsee kalifiksi kalifin paikalle ja kuka olisi itseoikeutettu kandidaatti sovittamaan harteilleen itsensä Ali Baban viittaa? Rohmuaako armoitettuna eturivin merenkävijänä tarunhohtoisen maineensa ansainnut Sinbad kaikki tarjolla olevat merenelävät itsekkäästi ahnaaseen kitaansa? Tarinat kertovat hyvin vähän Aladdinin viinapäästä, olisiko aika kirjoittaa miehen saagaan uusi luku? Loppuillasta voisimme vaikkapa treenata lentävällä matolla laskeutumista parvekkeelta - kuka tietää, toisella yrittämällä se saattaa jo mennä vähän paremmin. Voihan Sesam!
Finalisti 3: Faaraoiden muinainen Egypti
Egyptiä pidetään yhtenä maailmanhistorian vanhimmista korkeakulttuureista. Tämä asettaa meidän eteemme valtavan urakan. Pystymmekö ryvettämään yhdessä illassa tuhansien vuosien takaisen, pitkät perinteet omaavan sivistyksen kehdon? Sinuhen pestiin on varmasti kiihkeää tunkua, mutta Egyptin historia suorastaan tulvii myös lukuisia muita äärimmäisen mieltäylentäviä roolituksia, eikä mattimyöhäinenkään jää vaille kunnialla kannettavaa titteliä. Pelkkiä Faaraoita oli jo Egyptissä niin he-le-vetisti, että vaikka jokainen meistä voi vapaasti yletä sellaiseksi, eikä kenenkään tarvitse alistua murhemielin pelkäksi raipaniskujen runtelemaksi riviorjaksi. Varoituksen sana: kaikki sammuneet muumioidaan. Tutankhamon kiittää mielenkiinnostanne!
Puntaroi ehdokkaita tarkkaan ja mieti jokaikisestä vinkkelistä, mikä olisi optimaalisin syksyn 2008 tuntojen tulkki. Vaikka kaikki finalistiteemat ovatkin mielikuvitusta stimuloivia namupaloja, pelin henki on armoton: vain yksi voi voittaa. Komitea ottaa henkilökohtaisesti yhteyden kaikkiin äänioikeutettuihin. Valta on nyt sinulla! Ai niin, tälle on muuten olemassa ihan nimikin: demokratia. Purista siitä kaikki ilo irti nyt, kun sellaista ylellisyyttä kerrankin olisi tyrkyllä.
30.5.2008
"Parveke valmistautuu syksyn koitokseen! Juhlaköynnösten kasvukauden starttivihellys annettu."
Rempseä, väsymättömän toimelias ja ehtymätöntä tarmoa puhisevan höyryjunan lailla uusia kiintoisia haasteita kohti rämäpäisellä asenteella puskeva rapujuhlakomitea on jälleen kerran pakertanut meidän kaikkien yhteisen hyvän ja maksimaalisen viihtyvyyden turvaamiseksi, näpit verillä ja kirkkaalla liekillä tanssahteleva ilahduttamisen palo sydämessä roihuten. Tällä kertaa rankan, mutta palkitsevan uurastuksen lopputuloksena olivat vuolaina noroina poskipäiltä virranneet suolaiset hikikarpalot, Kekkilän deluxe-mullalla täytetyt kynnenaluset ja kursailematon lupaus parvekkeesta, joka syksyllä johdattelee seikkailunnälkäiset pikku tutkimusmatkailijat keskelle viettelevän ja tutkimattoman viidakon satumaisimpia miraakkeleita. Parvekkeelle istutetut köynnöskasvit niittivät viime vuoden pidetyimpien uudistusten kärkijoukossa monien vieraiden mielissä roppakaupalla positiivista huomiota ja superlatiiveja pihtailematonta, joka suhteessa täysin oikeutettua suitsutusta. Nyt komitealla on järisyttävä ilo ja kunnia julistaa tämänvuotiset köynnökset virallisesti istutetuksi.
Piskuiset taimet ottivat ensiaskeleensa kohti triumfaalista suuruuden päiväänsä tänään, kun ne sujautettiin ruukkuihin hartain ja hiljaisesta kunnioituksesta kielivin menoin. Lyhyen mutta kautta linjan huolellisen ja tarkoin puidun aivoriihen jälkeen valinta kohdistui jo toisena vuonna peräkkäin kelloköynnökseen (Cobaea scandens), joka viime vuonna saavutti kuin kohtalon johdattelemana häikäisevän kukintavaiheensa huipun parahiksi juuri messeviin syyskuun kemuihin ja sai monet vieraista haukkomaan henkeään hämmennyksestä ja sellaisesta ylimaailmallisesta ihastuksesta, jollaisella hyvin harvaa meistä siunataan poukkoilevan elämänkaaren varrella edes kerran. Valitettavasti vähäaurinkoinen kesä verotti tuolloin jonkin verran perinteisesti ripeäkasvuisiksi kehutuille köynnöksille asetettua optimaalista pituustavoitetta. Jokaisen sopii siis tahoillaan erektoida peukalot, ristiä kaikki käytettävissä olevat sormet ja ruokkia toistaiseksi varsin maltillisesti hehkuvaa toivonkipinää siitä, että oikukkaat säät suosisivat tänä suvena ja "kelliksille" tarjoutuisi viimekertaista soveliaammat edellytykset levittäytyä estottomasti, rajoja tuntematta ja kaikelle kohtuudelle irvaillen parvekkeen hämärimpiin kolkkiin.
Koska komitean kunniakas tavoite on päivittää juhlia edellisvuodesta alati jokaisessa käänteessä jossa sellaiseen tarjoutuu tilaisuus, on köynnösten rinnalle tänä vuonna valittu nyt myös toinen kasvi, pensastomaatti (Solanum lycopersicum), joka eittämättä suorastaan kihisee vehreyttä, lehtevyyttä, luonnonläheistä lämpöä ja lukemattomia irvokkaita ötököitä kansakouluaikojen biologiankirjan laidasta laitaan, sekä ennen kaikkea säväyttää nuivemmankin nokankoputtelijan ja suukapuloi happamimmankin kriitikon äänen. Valintakriteereistä tärkein oli tässä tapauksessa juuri pensasmaisuus, itse muhkeasta ja maukkaasta sadosta vieraiden on toki turha edes himokkaimmissa päiväunissaan haaveilla pääsevänsä osingoille - sille iänikuiselle hyväntekeväisyydellekin on nimittäin vedettävä sentään johonkin raja.
16.5.2008
"Kekopizzan tulevaisuus edelleenkin visusti turvattu."
Yksi niska limassa ja hiki kotsassa huhkivan ja pyyteettömälle hyväntekemisen sekä vatsanpohjan perukoilta asti vihlaisevan puhtaan ilon kylvämisen asialle 110-prosenttisesti omistautuneen arvovaltaisen rapujuhlakomitean massiivisimmista, mutta myöskin eittämättä kiinnostavimmista haasteista kuluvana vuonna on tietenkin näköpiirissä jo kutkuttaen häämöttävien 21. vuosisadan railakkaimpien kekkereiden yllätyksellisyydessään sen suulaammankin moottoriturvan ihastuksesta sanattomaksi vetävä ja varautuneemmankin arkajalan raivokkaisiin tanssikuvioihin riehaannuttava ruokatarjoilu. Korkea-arvoiset Pekingin kunniavieraamme, nuo rujot ja luonnottomat oranssit marttyyrisaksiniekat, näyttelevät toki jälleen kerran liikuttavasti uhrauten bileiden riipaisevan pääroolin, mutta lapsekasta innostusta ylitsekuohuvasti puhkuva lautakunta paiskii tälläkin hetkellä hartiavoimin hommia rakennellessaan yleisön malttamattomien makuhermojen riemuksi todella sävykkään ja rakkaudella työstetyn mahtiményyn, jonka antimista kaikki paikallaolijat voivat takuulla kietaista kupunsa täyteen, rojahtaa ratkeamispisteessä hurmoksellisena perseelleen ja kakistella sen jälkeen selkänojiensa pohjalta häkeltyneinä jotakin epämääräistä "kokemuksesta joka paini kulinaristisesti täysin omassa sarjassaan."
Useat uhkarohkeat ja verrattoman villit oivallukset ovat saaneet jo väistyä, mutta vain raivatakseen tilaa entistäkin hurjemmille ruokalajeille, naposteltaville, mässyille, snäkseille, purtaville ja suolapaloille. Joidenkin komitean jäsenten dramaattisissa, mutta ilmeisen realistisissa visualisoinneissa kaikki tarjolla olevat tasot suorastaan notkuvat erilaisten suussasulavien herkkujen yltäkylläisestä painosta. Monien vieraiden mielissä nämä sinänsä ilahduttavat tosiasiat nostavat kuitenkin esiin odotetun ja toki täysin aiheellisenkin huolenaiheen: merkitseekö tämä nyt yhden aikakauden surullista mutta vääjäämätöntä päätöstä? Onko legendaarisen ja jo käsitteeksi muodostuneen kekopizzan tulevaisuus ensi kertaa katkolla? Siirretäänkö vanha ja paljon kiitosta niittänyt resepti ja kemujen jämerä tavaramerkki tylysti syrjään uusien eksoottisten innovaatioiden tieltä? Puheenjohtaja toppuuttelee kuitenkin huolessa kärvisteleviä vieraita toteamalla ykskantaan, että on asioita joiden ei vain sallita muuttuvan ja rapujuhlat ilman vanhaa kunnon kekopizzaa on yhtälönä yksiselitteisesti mahdoton. Päinvastoin, pöydälle on kammettu aloite keon säkäkorkeuden nostamisesta sentillä jos ei, hittolainen soikoon, peräti parillakin.
5.5.2008
"Alkamisajankohdan aikaistaminen pöytäkirjan viimeisimpänä avaindilemmana."
Rapujuhlat ovat koko maineikkaan historiansa ajan julistettu virallisesti käynnistetyksi tasan iltaviideltä, vaikka yhtä lailla totutusti vieraita onkin ratkiriemukkaalle pääkallopaikalle ropissut äärimmäisen epämääräisinä aaltoina pitkin ehtoota. Komitea on viimeisimmässä täysistunnossaan tehnyt kuitenkin yllättävän aloitteen tämän monivuotisen lämmöllä vaalitun perinteen rohkeasta uudistamisesta ja tulevien juhlien aloittamisesta poikkeuksellisesti jo kello 16 korvilla. Kiistanalaisen aloitteen synnyttämän potentiaalisen eripuran takia ehdotelman tueksi on tehty selventäviä laskelmia, jotka puoltavat voimakkaasti uutta, joustavampaa toimeenpanomallia. Laskelmat perustuvat rapujuhlavieraan keskiarvoiseen alkuillan oluenkulutusnopeuteen. Vaikka vieraiden kaljantuhoamistahtia voidaankin toki pitää äärimmäisen yksilöllisenä määreenä, testiryhmän perinpohjaisiin käytännön kokeisiin nojaavien luotettavien laskelmien perusteella ihminen voi nauttia yhden 0,33 vetoisen keskiolutannoksen noin viidessätoista minuutissa takeltelematta kymmenellä tasavahvalla puolentoista minuutin välein tempaistulla hörpsyllä, ilman että toiminnalla on merkittäviä haittavaikutuksia sosiaaliselle kanssakäymiselle.
Oheisessa kaaviossa ilolientä siemaistaan ensimmäisen kerran kello 16:01:30 ja neljännen huurteisen viimeiset happamat mehut solautetaan euforisen korahduksen saattelemana vatsanpohjalle kellon lyödessä passelisti tasan 17:00, jolloin yleensä vasta sihautettaisiin se ensimmäinen neuvoa-antava näppärällä ranneliikkeellä auki. Vaikka komitean ehdotelma onkin ilman muuta vain suuntaa näyttävä, tuloksia voitaneen hyvällä syyllä luonnehtia äärimmäisen rohkaiseviksi. Jo esitetyn juomatahdin puolittamalla vieras saisi puhallettua pelin käyntiin kahdella keppanalla. Komitean puheenjohtaja myönsi olleensa todella skeptinen hyväksihavaitun aikataulun uudelleenjärjestelyn suhteen, mutta nöyrtyi kylmien faktojen edessä ja tunnusti vakuuttuneensa lautakunnan tekemästä huolellisesta pohjatyöstä, taiten perustelluista laskelmista ja vahvasta kaaviokuvasta. "Vihaan hätiköityjä ratkaisuja", hän summasi antamassaan lausunnossa, "mutta nyt on näyttö kieltämättä jo niin vahvaa, että vakavat mietinnät aloitteen läpiviemiseksi on syytä aloittaa välittömästi." Seuraamme tilanteen kehitystä.
8.4.2008
"Tärkeitä päivämääriä yhteisen taipaleemme varrella."
Iloluontoisen, kurittoman, riemastuttavan räävittömän ja tyylipuhtaan suloisesti rappiolle ajautuneen rapujuhlakansan valitettava, mutta palkitseva velvollisuus on nyt ainakin hetkellisesti ryhdistäytyä, ampaista kylmän suihkun alle, keittää infernaalisen stydit sumpit, räknätä hiljaa kymmeneen ja tonkia sitten almanakat pikimmiten veskan pohjalta - täältä läväytetään nimittäin seuraavaksi eetteriin sellaisia päivämääriä, joita sutataankin kaikkiin lähietäisyydeltä bongattaviin kalentereihin, päivyreihin, muistilehtiöihin ja jääkaapin ovilappusiin sillä paksuimmalla ja maskuliinisimmalla mahdollisella punakynällä, joka Tiimarin monipuolisilla valikoimilla on tiedostavalle kulutusyhteiskunnan kasvatille tarjota.
Viimevuotisissa orgioissa nostimme maljoja Rooman valtakunnan tuholle. Julius Caesarin raukkamainen salamurha pelkuri Brutuksen toimesta ja estoitta irstaileva, liian viinin juovuttama pahoinvoiva sadanpäämies olivat oivallisimpia esimerkkejä siitä, kuinka rohkeampikin teemavalinta voi upota juhlaväkeen kuin kuuma veitsi voihin. Tämä asettaa kuitenkin eteemme myös uuden ilmeisen haasteen, jonka totta kai olemme enemmän kuin valmiita ottamaan kunnianhimoisina vastaan: miten voimme enää ylittää näyttävyydessä tuon mahtavan ja kaikilta osin voittamattomalta vaikuttaneen imperiumin täydellisen luhistumisen?
Tämänvuotisten rapujuhlien virallinen teema tuodaan julkisuuteen
TIISTAINA 1.7.2008.
Ajan hengen mukaisesti aiomme kuluvana vuonna kokeilla jotain uutta, raikasta ja mullistavaa ja testata ns. interaktiivista toimintamallia, jossa myös juuri sinulle vieraana on ensimmäistä kertaa luovutettu valtaa ja ainutlaatuinen mahdollisuus olla omalta osaltasi vaikuttamassa lopullisen teeman valintaan. Taatusti mielikuvitusta kiihottava ehdokasasettelu tullaan näkemään tällä sivustolla kesäkuun aikana. Edessämme kiusoittelee jo siis eittämättä mielenkiintoisin kesä mies/naismuistiin.
Rapujuhlakutsut lähetetään onnellisten tähtien alla syntyneisiin kännyköihin
PERJANTAINA 1.8.2008.
Vaikka onkin toki ilman muuta päivänselvää, että nämä ovat takuuvarmasti ne vuosikymmenen päräyttävimmät kinkerit, joista poisjäänti takaisi kenelle tahansa kroonisen masennuksen ja itsetuhoisia ajatuksia koko loppuelämän tarpeiksi, komitea näkee tähdellisenä korostaa, että rapujuhlat ovat historiansa aikana jo ehtineet profiloitumaan erityisesti tismalleen samojen lärvien ainoana vuosittaisena kohtaamistuokiona - vain tuoreet, surkuteltavat rypyt, arvet ja uurteet kasvoilla toimivat karuna, mutta luonnollisena muistukkeena ajan armottomasta kulumisesta, vanhuuden painostavasta läsnäolosta ja vääjäämättömän musertavasta lähestymisestä. Voimme käsi sydämellä luvata että ns. vanhan koulun rapujuhlaveteraanien ei siis tarvitse suotta menettää yöuniaan kutsun saamisen suhteen. Ainoana kriteerinä kutsumisen jatkuvuuteen pidetään esimerkillistä ja moitteetonta käytöstä koko kevät/kesäkauden ajan. Onko se nyt hemmetti liikaa vaadittu?
5.4.2008
"Julkilausuma herätti perjantai-iltana kiivasta keskustelua internetissä. Lue kohuhaastattelu!"
Kaksi päivää sitten perustetun Rapujuhlat 2008-komitean tälle sivulle 3.4. lataama vallankumouksellinen julkilausuma levisi internetissä lyhyessä ajassa kulovalkean tavoin, aiheuttaen perjantaina rohkeilla linjavedoillaan ja tiukalla uudistamisen sanomallaan tietoverkossa äänekkään kohahduksen sekä runsaasti suorasanaisia, -sukaisia ja -viivaisia keskusteluja että räiskyvää ajatustenvaihtoa kaikilla inhimillisillä tunnetasoilla. Hyväksi lykyksemme onnistuimme luovimaan messengerin välityksellä kontaktin kahteen kaikki rapujuhlat nähneeseen pitkän linjan veteraaniin ja pyysimme jääriä summaamaan, millaisia ajatuksia julkilausuma oikein heissä kuohautti pinnalle. Aiheen ilmeisestä tulenarkuudesta kielii jo se, että keskenään mielipiteet olivat paikka paikoin hämmentävässäkin ristiriidassa, mutta yhteistä molemmille kommenteille oli silti niiden riemastuttavan positiivinen ylävireisyys sekä tietenkin se terve, viriili, huoleton kolmenkympin rajapyykkiä hätyyttelevän viileän perusjätkän ennakkoluulottomuus ja sisuskaluja runnomisliikkeellä kirnuava halu kokea edes joskus jotain uutta.
Erityisesti vieras J:n mietelmistä saattoi peilata sitä lapsekasta intoa ja aitoa riemunsekaista yllättyneisyyttä, josta kaikki unelmat loppuen lopuksi on taottu, mutta haikeuden tunteiltakaan ei vältytty. Sanoinkuvaamaton ilo rapujuhlaperinteen tyylitietoisesta uudistamisesta oli kuitenkin käsinkosketeltavaa. Lopussa J heltyi ja heittäytyi liikuttuneessa tunnetilassaan varsinaiseksi peräkamarin runopojaksi avatessaan sydämensä sopukat, murtautumalla ulos kuorestaan ja tuomalla hienosti esiin viehättävän totuuden siitä, mitä juhlat hänelle todella merkitsevät. Tässä koskettavimmat sitaatit:
"Se oli tosi upeeta tekstiä"
"Valmistelut pitää todellakin alottaa jo jos meinataan ylittää viimevuoden rapujuhlat"
"Se ilotulitus oli kyllä mahtava"
"Sä kyllä osaat yllättää"
"Tuli vähän haikea olo ku muisteli viime vuoden rapujuhlia"
"Tuskin maltan odottaa tän vuoden rapujuhlia"
"Mulle rapujuhlat on sellanen kaamosajan alun juhlat"
"ja mie se tykkään kaamosajasta"
"Ootko jo miettiny tän vuoden teemaa?"
Kiperä ja monisyinen aihe herätti kiitettävästi spekulointia, eikä viiltävimmiltäkään sivalluksilta voitu odotetusti välttyä. Tavoitimme myös vieras T:n, jolta pääsi tenttimme aikana sammakko näppäinsormista - kenties kyse on siitä kuuluisasta freudilaisesta lipsumisesta? Haastattelu sai todellinen shokkikäänteen, kun radikaalisti erilaisia näkökulmia omaava insinööriystävämme antoi lausunnon, jonka saattoi tulkita vain aggressiivisena hyökkäyksenä komiteaa ja sen yleviä tavoitteita vastaan. Julkaisemme kohuhaastattelun kokonaisuudessaan ja tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa julkisesti.
P-Pykä sanoo:
Kerro millaisia mietteitä julkilausuma sinussa veteraanirapujuhlavieraana herättää?
Iso-T sanoo:
Yksimielisesti samaa mieltä.
P-Pykä sanoo:
Mitä rapujuhlat merkitsevät sinulle?
Iso-T sanoo:
Vapautumista, keskustelua, tunteiden harmoniaa, äärimmäisiä kokemuksia, rajatiloja ja saksien naksutuksen juhlaa.
P-Pykä sanoo:
Yllätyitkö uudesta linjasta ja uudistumistarpeeseen vetoamisesta?
Iso-T sanoo:
En, uudistumistrendi on voimakas kaikissa tapahtumissa, muutos on positiivista ja uutta luovaa.
P-Pykä sanoo:
Haluaisitko sinä nähdä rapujuhlien uudistuvan tiettyihin suuntiin?
Iso-T sanoo:
Ainoastaan pieniä uusia innovaatioita.
P-Pykä sanoo:
Miksi noin varovainen vastaus?
Iso-T sanoo:
Koska rapujuhlat eivät tarvitse merkittäviä muutoksia, se on toimiva konsepti jo sinällään.
P-Pykä sanoo:
Mutta otat kaikki positiiviset muutokset, villitkin, avosylin tai ainakin mielenkiinnolla vastaan?
Iso-T sanoo:
Kyllä.
P-Pykä sanoo:
Oletteko täydessä ymmärryksessä siitä, että lausuntonne ei ole sopusoinnussa julkilausuman tai koko Rapujuhlat 2008-komitean tarkoitusperien kanssa? Ja jos niin miten puolustaudut?
Iso-T sanoo:
Yhdyn komitean mietintöön, mutta pyydän olemaan avoin uusille innovaatioille, yllätykselliselle seikoille, joiden tarkoitusperä ei ole alkuperäisen tarkoitusperän muuttaminen, vaan erityinen uuden elämysmaailman luominen.
P-Pykä sanoo:
Ja vielä viimeinen kysymys. Aiotteko erota virastanne?
Iso-T sanoo:
En aio, minä olen hoitanut puutarhan hyvin.
3.4.2008
"Vanhoja muistellen, rohkeasti uutta ja tutkimatonta kohti!"
Kevät - tuo taianomainen vuodenaika, jolloin unelmat karistavat talven pölyt turkeistaan ja tulevat osaksi meitä kaikkia tunkeutumalla solukkoihimme miellyttävää kutinaa jäseniimme loihtien, puskee jo päälle niin aggressiivisen tunteenpalon ohjastamana, että silmitön kohina on räjäyttää tärykalvot. Vilpittömät leivoset livertävät itseensä viattoman tyytyväisenä pesänkokoamispuuhissa, satumaisen valoisat illat saavat sydämen lurittelemaan lempeää minttusuklaista serenadia, rintaa pakottaa huikea "kaikki on taas mahdollista" -fiilis, lämmin lounaistuuli tuivertaa vienosti ujellellen poskipäillä, maailma on orgastisesti nupullaan, räjähdyspisteessään, odottaen fantastista puhkeamistaan tuhanteen ja yhteen toinen toistaan koreampaan kukkaan ja koiranpaska - yhteiskuntamme vihollinen numero yksi - vaanii lumenräippeiden alla, paljastaakseen irvokkaat kalmankalpeat kasvonsa jokaiselle väärään paikkaan väärään aikaan eksyneelle, murtumispisteessä kamppailevalle anonyymille epäonnen soturille. Kesä riemuineen ja rientoineen on vasta edessä, mutta joillakin takoo kuitenkin jo näistä ilahduttavista tosiasioista huolimatta syksyn taika ja rapujuhlien rytmit tiukasti takaraivossa.
3.4. perustettu Rapujuhlat 2008-komitea piti tänään ensimmäisen virallisen taktiikkapalaverinsa. Tilaisuus sujui sopuisassa hengessä ja kiireettömässä ilmapiirissä. Kakkutarjoilun jälkeen oli aika napauttaa vasaralla pöydänkulmaa, avata uutuuttaan kiiltelevä ja merkintöjä kipeästi janoava pöytäkirja ja ottaa käsittelyyn kolme ensimmäistä siihen tuherrettua artiklaa.
Symfosiumin tavoitteiksi oli asetettu:
1.) Mutustella ajatusta rapujuhlien epävarmasta mutta potentiaalisesta tulevaisuuskuvasta.
2.) Vetää summittainen arvio tulevan rapujuhlan linjauksista ja yleistavoitteista.
3.) Löytää alustava rapujuhlapäivä.
Alustavan päivämäärän suhteen vallitsi selkeä yksimielisyys. Syyskuun kliimaksi koettaisiin kuluvana vuonna
LAUANTAINA 20.9.2008.
Myös muista vaihtoehtoisista ajankohdista voidaan toki vielä tässä vaiheessa keskustella täysin stressittömän ja konfliktivapaan ilmapiirin vallitessa, mutta yllättävien muutostilanteiden varalle kehitetyksi ensimmäiseksi varapäiväksi kruunattiin jo kuun kuudes, lauantai totta maar sekin. Karkeloiden työnimeksi äänestettiin murskalukemilla "Kaikkien aikojen ikimuistoisimmat rapujuhlat" ja vaikutti heti konferenssin alkumetreillä päivänselvältä, että nyt puristettaisiin ajan kalvamasta "kolmas kerta toden sanoo"-fraasista kaikki näytöt pihalle. Viimeisimmät rapujuhlat olivat sensaatio, senhän me kaikki paikalla irrotelleet toki voimme itseriittoisesti nyökytellen todentaa. Erityiskiitosta jaeltiin esimerkiksi ilotulituksesta, joka monelle paikallaolijalle todella "kruunasi jo lähtökohtaisesti odotukset ylittäneen illan".
Tämän vuoden kohdalla oli silti aika esittää ensiarvoisen tärkeä kysymys: aiommeko jatkaa samoilla linjoilla vai pyrimmekö pikemminkin ylittämään itsemme, omat odotuksemme ja vieraiden mielikuvat ja uudistamaan hienoa formaattia aina vain kiehtovammaksi? Annammeko vuoden 2006 seremonioissa sytytetyn ja viime vuonna täyteen liekkiinsä roihahtaneen rapujuhlaideologian hiipua uusien ideoiden puutteeseen vai puhallammeko tuohon syksyn vuodenaikana uskaliailla ja vanhakantaisen veijarimaisilla konsteilla romantisoineeseen menestystarinaan uutta elämää tavalla, joka tulee lennättämään kaikki vierailijat ällistyksestä perseelleen? Tahdommeko antaa rapujuhlille tietyn orjallisen, humalanhakuisen kaavan elämäänsä kyllästyneiden nuorten aikuisten viinankatkuisena ja karkeiden kirosanojen värittämänä kuppaisena vuosittaisena kohtaamispaikkana vai pyrimmekö uudistamaan ja raikastamaan konseptia jokaisella kerralla ja hemmottelemaan paikalle saapunutta etuoikeutettua kutsuvierasväkeä tarjoamalla heille roppakaupalla uusia, ihmeellisiä elämyksiä esimerkiksi erilaisten pelien, kilpailujen ja ohjelmanumeroiden (varietee) muodossa?
Halu antaa rapujuhlista vaikutelma "nuorena ja ensiaskeliaan ottavana kotkanpoikasena, joka vasta kolmannella yrittämällä onnistuu levittämään siipensä ja liihottamaan majesteetillisesti kohti uusia horisontteja" tuntui yhdistävän kaikkia paikalla olleita. Rapujuhlien pitää tarjota vierailleen koko pitkän vuoden ajan lämmittäviä kokemuksia, lähes viettelevää ystävyksiä yhdistävien muistorikkaiden tempausten aikaansaamaa lämpöä jatkuvana virtauksena, joka aaltoilee kehon läpi koko aikuisiän, rakastettuja yhteisiä musiikillisia risteyskohtia vuosien varrelta, suuria tunteita, timantinkovaa hetulanheittoa, hervottomia kaskuja ja seiniä ravisuttavaa puhdasta ja paikka paikoin lähes hysterian piirteitä saavuttavaa naurua, avautumisia ja rohkeita irtiottoja, yllättäviä lähentymisiä, liikuttavia muistelutuokioita elämänmittaisen taipaleen pysäkeiltä, monipuolisen, jännän eksoottisen ja takuuvarmasti suussasulavan kattauksen mitä mielikuvituksellisempia herkkuja kaikilta mantereilta, nostalgisia yhdessäolon hetkiä ja ennen kaikkea onnellisena eläneitä, ekstaattisena kuolleita viiden tähden laaturapuja maailman parhaiden rapumiesten - hiljaisten ja jäyhien työn sankareiden - urhoollisesti kulahtaneisiin verkkoihinsa jostain Kiinan suolaisten joenuomien ehtymättömistä kammioista pyydystämänä.
Nämä asiat eivät tietenkään toteudu ilman intensiivistä kuukausien mittaista valmistelutyötä. Ei viime syksyn Roomaakaan päivässä pykätty. Juhlien teeman lopullista valintaa ja muita valmisteluun liittyvää informaatiota jaetaan jatkossa tässä blogissa koko kevään ja kesän mittaisen ihmeitätekevän prosessin ajan. Pysykää valppaina, maailmankaikkeuden kovimpien bileiden järjestäminen puhalletaan käyntiin tällä tulenpalavalla sekunnilla ja lopputulos häämöttää syyskuussa maalina, joka tulee tekemään odotuksesta kaiken sen kavalan kärsimättömyyden arvoista.